Luopion Veri lyrics

Artist  : Moonsorrow 
Song : Luopion Veri



 Send "Luopion Veri" Ringtone to your Cell 

 
Auringon kullanhohde hiipuu
pimeyteen,
petollisen valloittajan loppu
lähenee.
Usvaisten metsien kansa valmistautuu
hyökkäykseen,
isiensä uskon puolesta se
taistelee.

Kun valo katoaa he esiin
marssivat
ja miekat rautaiset pian ilmassa
tanssivat.
Ei henkiin kukaan jää, he kaiken
tuhoaa.
On vasara heill' kaulalla, risti
ruohikkoon putoaa.

Teurastus
alkakoon...
Kuoloon
luopion...

Vihollisen veri virtaa miekan
kahvalle
kun terä sitä janoten jo syöksyy
syvälle.

Profeetan lapset,
kohtalonne
on kirjoitettu miekkojemme teriin.
Liian kauan
olette maitamme asuttaneet.

Emme tarvitse
vapahtajaanne,
emme valkoista
valhettanne.
Kahlitsematonta ette voi
vapauttaa.

Luonto on äitimme,
hänen
povellaan alttarimme.
Pyhimpämme kaikkialla
ympärillä asustaa.

Hanget säihkyvät,
kosket kuohuvat.
Ne jumalamme ovat,
omaamme
emme anna pois.

Pohjoiseen olitte
saapuva,
kaukaa tulitte
ja sinne joudutte
vielä kerran palaamaan.

Sillä jälleen
keihäämme saalistavat luopioiden
verta.

Kuolema lampaille jotka riistivät
uskomme,
Pohjolasta poistukaa tai kohdatkaa
kostomme.
On jumalanne meille vieras
olento,
se ikuisuuksiin kadotkoon, vihamme
tuntekoon.

Pian armoa jo anotaan, ei
pelastusta näy.
Metsän piiloon samotaan, tie
kirveen terään käy.
On taistelu koht'
voitettu, jo aamu sarastaa,
pian soturimme
ratsastaa kohti Tuonelaa.

Kohti
Tuonelaa...
Valloittaja
katoaa...

Vihollisen veri virtaa miekan
kahvalle
kun terä sitä janoten jo syöksyy
syvälle.

Verta vuodattakaa...
kuolemaa...
Rauta kalskahtaa...
tuskaa...
Tappakaa... kylväkää
tuhoa...
Terät tanssikaa... verta
janoten...


Translations: