Katsoo silmt niin kuin unta
katsoa saa,
muuta ei kuvitella
kdet ne jotka koskee
hiljaa
kohta nekin raapii pintaa
elekielen oppineita
salaa tahtoo
houkutella
tie yksi jos toinen sinne
johtaa
ei vain lyd ulko-oven kohtaa
Uskoin niin
ja tartuinkin
ovi onneen
vaan kumpaan suuntaan
uskoin niin
parempiin
askel
viimeinen pudottaa
Sdekeh
rikkininen
eik siivetkn vie taivaaseen
purukumi korjaa ei
pimeys kutsuu
edelleen
illan valot kaupunkien
loiste tuhansien silmien
kuinka voisi
pois sen ottaa
sen jlkeen jakaa toisille