kai joku hänet muistaa hän oli
tähtenä eilisen taivaan mut hän
pimeäksi sammuneena laski pinnalle
maan
hän ei tyytynyt koskaan
mihinkään hän vielä tahtoi
joukkoon jumalien niin hän sai
päällensä kirouksen joka kaiken
häneltä vei
hän tahtoi nimensä
tähtiin hän halusi olla
kuolematon mutta silloin ennen
tähdenlentoa pakko kuolla
on
enää silmästä
silmään hän ei pysty ketään
katsomaan hän kai kuolisi
häpeästä ilman
aurinkolasejaan
ehkä liian
kauan hän on jatkanut kulkuaan
päällä maan eihän kukaan tahdo
seinälleen lian tahrimaa
legendaa
nyt kertovat hänen
löytäneen paikkansa tuskaisessa
roolissaan eikä yksikään joka
häneen uskoo huku milloinkaan