kadun aurinkoisen puolen valitsen, asemalle
kävelen sut kohta kotiin saan mustat
päivät ovat tänään jäänet
taa en malta murjottaa laiturille
matkustajiaan juna karistaa voin hetken
odottaa mä seuraan kuinka katseillaan
etsii parit parejaan
kun sinut
nään en hetkeen pysty
hengittämäänkään ja sydän
tahtiaan tarkistaa
ikävään ei
sieluriepu jääkään
nääntymään yksinäisen arvet
lääkitään surkeuteni helpottaa
ja mustat päivät jäädä
saa
ilmamassat vyöryy etelään
vievät kesän mennessään keliin
kolenevaan jään lehmuksetkin luopuu
lehdistään joutuu
värjöttelemään mä kiirehdin
sun syliis lämpimään,
lämmittelemään en kaipaa
enempää sinne eivät pahat henget
nää painajaiset hellittää